torstai 9. helmikuuta 2012

Millanen vuosi sullon tulossa? Ai, mullon unelmien levyvuosi!


En voi enää vältellä tätä. Tiedän, että minulla oli lähestulkoon samanlainen merkintä edellisessä blogissani, eikä siitä koskaan seurannut mitään, mutta kun tänäkin vuonna ilmestyy taas niin jumalattomasti hyviä levyjä.

Luvassa on siis vuoden 2012 albumikatsaus. Ah, miten minä rakastankaan tätä – ehkä lempiasiani vuoden vaihtumisessa. Vuoden vaihtumisesta tosin on yli kuukausi, mutta mikäpäs siinä... Tänä vuonna odotan ainakin näillä näkymin yhteensä kahdenkymmenenviiden levyn ilmestymistä mielenkiinnolla. Katsellaan sitten, mitkä näistä levyistä todella näkevät päivänvalon tänä vuonna ja mitkä niistä päätyvät tänne kettusademetsään asti... Mutta tästä se nyt lähtee.

Ensinnäkin rakas luotettava tietolähteemme Wikipedia väittää, että 3OH!3:ltä, tuolta elektronisen poprockin adoniskaksikolta, on tulossa uusi levy tämän vuoden puolella. Levyn nimi näyttäisi olevan ThreeOh!Three, mutta siitä ei ole olemassa minkään näköistä artikkelia, eikä Internetkään tiedä kertoa mitään huhun todenperäisyydestä, joten nähtäväksi jää. Edellinen albumi on vuonna 2010 ilmestynyt Streets of Gold, enkä ole itse edes kuunnellut sitä. Pitänee tutustua, ennen kuin pääsen uuden materiaalin kimppuun.

Maaliskuun 20. Siitä tulee hieno, hieno päivä. Ensinnäkin se oli hieno päivä jo viime vuonna, kun My Chemical Romance, lempibändini, esiintyi Hartwall-areenalla samaisena päivänä ja näin sen silloin ensimmäistä kertaa livenä seitsemäntoista ja puolen tunnin jonotuksen jälkeen. Siksi olinkin iloinen kuullessani, että Adam Lambertin uusi Trespassing-niminen levy ilmestyy juuri 20. maaliskuuta. Olen odottanut albumia kuin kuuta nousevaa sitten edellisen, vuonna 2009 ilmestyneen For Your Entertainment -esikoislevyn kuultuani. Uudella levyllä Adam on itse osallistunut suurin piirtein kaikkien kappaleiden kirjoittamiseen ja vaikuttanut myös levyn visuaaliseen puoleen, eli nyt nähdään aitoa Adam Lambertia, ei Idols-Adamia tai RCA Recordsin Adamia. Sitä minä olen odottanut, ja uskon sen myös saavani. Ensimmäisen singlen, Better Than I Know Myselfin, kuulet ja näet (videossa on todella hieno idea) täältä.

Eilen opin myös, että punkpioneeri Anti-Flag julkaisee yhdeksännen levynsä The General Striken 20.3.2012. Olen juuri tänään kuunnellut kolme ja puoli levyllistä Anti-Flagia yhteen putkeen. Tuli vain sellainen fiilis. Täytyy sanoa, että vaikka punkista pidänkin, en aina ymmärrä kaikkea punkmusiikkia, mutta Anti-Flag menee suoraan luihin ja ytimiin ja saa olon tuntumaan lähinnä siltä, että tekisi mieli heittää jotakin ikkunasta alas ihan vain Sudanin puolesta. No jaa, ehkä tyydyn nyökyttelemään päätäni hyväksyvästi bändin poliittisille manifesteille. Ensimmäisen singlen nimi on The Neoliberal Anthem.

Alice Cooperilta tuli uusi levy viime vuoden loppupuolella – siihenkään en ole vielä juuri ehtinyt tutustua muutamia makupaloja lukuun ottamatta, vaikka se koneelta on julkaisupäivästä asti löytynytkin – joten uutta materiaalia häneltä tuskin ihan heti kuullaan, mutta sen sijaan hän on BBC:n haastattelussa ilmoittanut vilahtavansa Tim Burtonin tulevassa Dark Shadows -elokuvassa. Tuosta elokuvasta tulee yksi vuoden kohokohta minulle, olen odottanut sitä jo varmaan pari vuotta, joten Alice Cooper siellä ei ainakaan voi pahentaa Tim Burton, Johnny Depp, Thomas McDonnell JA vampyyrit -yhdistelmää. Luoja, että elämäni on täydellistä sinä päivänä, kun minä tuon elokuvan näen...

Myös Alicia Keys on Twitterin mukaan palannut studioon, mutta Wikipedia tietää levystä vain julkaisuvuoden, joka on 2012. Alician edellinen albumi, The Element of Freedom, oli jotakin niin kaunista ja mukaansa tempaavaa, että maltan tuskin odottaa tämän rohkean ja vahvan naisidolini uusinta tuotantoa. Hyvä, Alicia!

Myös Alien Ant Farm on ilmoittanut palanneensa studioon vuosien hiljaiselon jälkeen ja ”toivoo julkaisevansa uuden levyn keväällä 2012”. Mitään varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.

Apulanta, tuo hiljattain maailman ensimmäiseksi kahdenkymmennenyhden listaykkössinglen bändiksi noussut suomirockin veteraanikolmikko, puolestaan vavisuttelee tänä vuonna Suomineidon perustuksia kaiken kaikkiaan yhdennellätoista studioalbumillaa, joka kantaa nimeä Kaikki kolmesta pahasta. Ensimmäinen single, Pihtiote, on soinut radioissa sen verran ahkerasti, että vaikka ensin kappaleesta pidinkin, on se jo vähän menettänyt hohtoaan. Eniten levyltä odotan ehkä Pajua, yhteiskappaletta PMMP:n Mira Luodin kanssa. Mahtaa olla ylvään kuuloista menoa. Levy julkaistaan 14. maaliskuuta. Mikä yleinen levynjulkaisukuukausi maaliskuu oikein on?

Myös Aasian suunnalta kuullaan uutta musiikkia alkuvuodesta. Ayumi hamasaki julkaisee 21. maaliskuuta kolmannentoista studioalbuminsa, joka kantaa nimeä Party Queen. Aika hyvä suoritus 33-vuotiaalta naiselta, ja levyn nimi todellakin nostaa odotukset korkealle. Vaikka ayun balladit ovatkin koskettavia ja tosi mukavaa kuunneltavaa, niin kyllä Aasian naiset ylipäätäänkin ovat parhaimmillaan nopeissa kappaleissa. Oma suosikkini ayulta on Sparkle, toivottavasti jotakin sen tyylistä löytyy uudelta levyltäkin, tai sitten jotakin, mitä ayumi ei vielä koskaan aiemmin ole tehnyt – katsellaan!

Tiedän, että hehkutin noin kuusi kappaletta aiemmin Anti-Flagin uutta levyä, joten tämä saattaa nyt vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, mutta kyllä – myös Backstreet Boys julkaisee tänä vuonna uutta musiikkia! Levyn nimeä ei ole vielä julkistettu. Toisaalta Bäkkäreiden uudempi musiikki on ollut järjestään jonkinasteista kuraa, joten en tiedä, mitä odottaa, mutta katsellaan sitäkin. Pitäähän sitä keski-ikäiselle poikabändille mahdollisuus antaa.

Okei, takaisin alueelle, jonka tunnen sopivan paremmin itselleni. Ei siinä mitään, Backstreet Boysien vanhat kappaleet ovat ihania, mutta kyllä minä suuremmalla innolla Billy Talentin tulevaa neljättä (tai no, viidettä, jos Pezz-nimisenä bändinä julkaistu debyytti lasketaan) albumia odotan. Bändin mukaan levy ilmestyy kevään lopussa, ja sen sisältö on jotain, mitä BT:ltä ei vielä aiemmin olla kuultu. Voiko tuota nyt odottaa muulla kuin mielenkiinnolla?

Sitten seuraa uutisia metallimaailmasta. Kyllä vain, kädet ylös ja housut alas – Bullet for My Valentine työstää neljättä albumiaan ja ”toivoo saavansa sen ulos vuoden 2012 aikana”. Helvetti, eihän tänä vuonna kerkeä muuta kuin kuunnella levyjä, jos tämä kaikki ihanuus on totta...

Jotta olisimme tasapuolisia, kerrottakoon uutisia myös rapmaailmasta, vaikken itse sitä juurikaan seuraakaan. Kuitenkin kun nyt Cheekiä yksi kappale koneelta löytyy, niin mainitaan tässä, että myös häneltä tulee huhtikuussa uusi levy. Onnea faneille!

Amerikkalaispoppari Christina Aguilera kertoo myös palanneensa studioon, ja häneltäkin voi odottaa tuoretta musiikkia tämän vuoden puolella. Ovathan kaikki jo toipuneet Moves Like Jaggerista?

Girugämeshin viime vuoden puolella julkaistu Go-albumi on ilmestynyt Euroopan markkinoille 2. päivä tätä kuuta. Pitääpä etsiä se käsiini...

Aloin kuunnella The White Stripesia viime vuonna vajaata kuukautta ennen kuin Meg ja Jack White ilmoittivat, että bändi hajoaa. Eilen kuitenkin innostuin, kun kuulin, että Jack White julkaisee sooloalbumin, jolta on jo ilmestynyt yksi singlekin. Love Interruption on mielenkiintoinen kappale. Albumi ilmestyy 24. huhtikuuta ja on nimeltään Blunderbuss... Mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.

Katy Perry julkaisee uusimman albuminsa Teenage Dreamin uudestaan nimellä Teenage Dream: The Complete Confection 27. maaliskuuta. Uusi versio sisältää ennen julkaisemattomia, kokonaan uusia ja uudelleen miksattuja kappaleita. Sitäkin odotellessa.

Myös Kill Hannahin Mat Devine on kertonut, että bändiltä on tulossa uusi albumi keväällä 2012. Edellinen albumi, vuoden 2009 Wake up the Sleepers, on edelleen yksi tämänhetkisistä lempilevyistäni, eikä Kill Hannahia voi koskaan kuunnella liikaa, joten tässä alkavat pikkuhiljaa taivaan portit häämöttää.

Show metal -jätti KISS on saanut uuden levynsä Monsterin nauhoitukset päätökseen viime kuussa, ja levy julkaistaan kesäkuussa. Eivätkö nämä tyypit ikinä kuole tai siirry edes eläkkeelle? No jaa, ei voi paljon valittaa.

Japanin kruunaamaton kuningatar Koda Kumi on jo antanut panoksensa vuoden levyantiin tammikuussa julkaistulla kymmenennellä levyllään, joka kantaa nimeä Japonesque. Koda Kumia voi onnitella myös tulevasta ensimmäisestä lapsesta ja tuoreesta avioliitosta. Kumin uusi levy on minulta vielä kuulematta, mutta single V.I.P. on kyllä jotakin niin tajunnanräjäyttävää, että tämäkin tuotos menee kuuntelulistan kärkeen.

Myös Jouni Hynynen Kotiteollisuus-yhtyeineen on taas hairahtanut musiikin tekemisen pariin, ja siitäkös Suomen kansa häntä kiittää. Bändi on uhkaillut tekevänsä Sotakoira II -levyn, jonka isoveljellä, Sotakoiralla, kuultiin Kotiteollisuuden raiskaamia suomirockklassikoita. No, ei nyt tosi – Kotiteollisuudesta on vain paha puhua kilttiin sävyyn, kun bändiläiset itse käyttäytyvät kuin viiden tähden kusipäät. Samalla mitalla takaisin, katsokaapas. Joka tapauksessa Sotakoira II:n julkaisuajankohdasta ei ainakaan minulla ole sitten niin mitään tietoa, mutta jätkien levynjulkaisutahdin tuntien se saadaan korviamme rääkkäämään hyvinkin tänä vuonna.

Myös P!nkiltä on tulossa tänä vuonna kuudes studioalbumi, mikä ilahduttaa minua naisen vahvan persoonan, äänen ja loistavan musiikin ihailijana.

Kukaan, joka tätä blogia lukee, ei ole mitenkään voinut välttyä esimaulta seuraavasta albumista... Silmiäni usko en, kun se tyttö teki sen... Kyllä vain, Robinin debyyttialbumi Koodi ilmestyy 22. helmikuuta. On pojalla ainakin hyvä julkisuus alla albumille. Vaikka Robinia nimitetäänkin Suomen Justin Bieberiksi, ja minä vihaan Justin Bieberiä syistä, joista saisi vaikka oman blogimerkinnän, minusta Robin on ihan hyvä. Ei ehkä kosketa yhtä henkilökohtaisesti kuin Korn tai My Chemical Romance, mutta pojassa on ainesta – hyvä ääni ja lapsenomaisen aito. Jos vertaa häntä Justin Bieberiin, niin se on kuin vertaisi Britney Spearsia äiti Teresaan tai jotain. No jaa, nyt meni ehkä taas henkilökohtaisuuksien puolelle...

Myös kitaravirtuoosi Slash julkaisee toisen albumin tänä keväänä. Vielä nimeämätön albumi näkee päivänvalon 22. toukokuuta. Edellistä en ole vieläkään kokonaan kuullut, mutta joka ikinen yksittäinen kappale on pistänyt kyllä melkoiset kylmät väreet kulkemaan luuydintä myöten, että pakko kai tätäkin on ämpäriin kuolaten odottaa.

Myös The Bouncing Soulsin sanotaan elättelevän toiveita tämän vuoden puolella julkaistavasta levystä. Ruotsin ylpeys The Hives näyttäisi puolestaan olevan jo varmistanut, että viides levy ilmestyy tänä vuonna, mutta nimeä eikä julkaisupäivämäärää sillä ei vielä ole. Olihan tuo jo aikakin, edellinen albumi The Black and White Album kun ilmestyi vuonna 2007.

Tämän levyvuoden minun kohdallani aloitti oikeastaan The Fray, jonka kolmannen albumin Scars & Stories kuuntelin viime yönä. Siinä oli taas musiikkinirvanat sellaisella tasolla, etten olisi keskeyttänyt kuuntelemista edes tsunamin, dinosaurusten paluun ja ovelle kolkuttavan Aku Hirviniemen yhteisvaikutuksesta. Levystä saattaa myöhemmin tulla arvostelu tänne, kunhan saan kuunneltua sen ensin läpi tarpeeksi useaan otteeseen.

Yksi vuoden innoittavimmista albumeista on toivottavasti The Smashing Pumpkinsin määrittämättömänä päivänä ulos tuleva Oceania. Ei siinä kuitenkaan vielä kaikki: Oceania on vain osa bändin tulevaa suurteosta, Teargarden by Kaleidyscopea, jolla kuullaan neljäkymmentäneljä uutta kappaletta, joihin Oceanian kolmetoista raitaa sisältyvät. Siinä ainakin on suuruudenhullu bändi, mutta kun muistelen heidän edellistä jättialbumiaan, Mellon Collie and the Infinite Sadnessia, joka on varmasti yksi rockhistorian merkittävimmistä levyistä, väittäisin, että tässä tapauksessa suuruudenhulluus on vain positiviinen piirre. Uutta Smäshäri-musiikkia kuitenkin siis odotan suurella innolla, vaikka viime vuonna julkaistu Tom Tom -single ei oikein minulle uponnutkaan ainakaan noin yhdellä kuuntelukerralla.

Rockin ystäviä todellakin hemmotellaan tänä vuonna. The Used julkaisee myös viidennen albuminsa Vulnerablen 27. maaliskuuta. Ensimmäinen single I Come Alive oli erittäinkin miellyttävä, ellei jopa järkyttävän hyvä, joten uuden Used-levyn tuloon myös kalenteria rastimaan.

Lopuksi vielä kaksi odottamisen arvoista albumia tälle vuodelle. StoneSour, tuo Slipknotin Corey Taylorin lehtolapsi, julkaisee tänä vuonna uuden albumin, joka saattaa olla joko teema- tai tuplalevy. Molempi parempi, eikö vain? Ehdinkin tässä jo harmitella sitä, ette Slipknot saa mitään uutta aikaan, mutta kelpaahan se Coreyn nerous tässäkin muodossa.

Lopuksi vielä levy, jota olen odottanut kauan ja hartaasti... Ilpo Kaikkosen &Aurinkokunnan ensimmäinen levy, jonka debyyttisingle Hetken vielä nuori on saanut minut niin itkemään kuin hymyilemäänkin.

Eihän tässä voi kuin yrittää olla kuolematta onnesta. Vuoden 2012 levykalenteri näyttää siis tältä:

TALVI/KEVÄT

Tammikuu
25.1. Koda Kumi – Japonesque
Helmikuu
2.2. Girugämesh – Go (Euroopan julkaisupäivämäärä)
7.2. The Fray – Scars & Stories
22.2. Robin – Koodi
Maaliskuu
14.3. Apulanta – Kaikki kolmesta pahasta
20.3. Adam Lambert – Trespassing ja Anti-Flag – The General Strike
21.3. ayumi hamasaki – Party Queen
27.3. Katy Perry – Teenage Dream: The Complete Confection ja The Used – Vulnerable
Huhtikuu
24.4. Jack White – Blunderbuss
Cheek

KESÄ

Toukokuu
22.5. Slash
Kesäkuu
KISS – Monster

EI PÄIVÄMÄÄRÄÄ
3OH!3 – ThreeOh!Three (2012)
Alicia Keys (2012)
Alien Ant Farm (kevät 2012)
Backstreet Boys (2012)
Billy Talent (loppukevät 2012)
Bullet for My Valentine (2012)
Christina Aguilera (2012)
Ilpo Kaikkonen & Aurinkokunta (syksy 2012)
Kill Hannah (kevät 2012)
Kotiteollisuus – Sotakoira II (2012?)
P!nk (2012)
StoneSour (2012)
The Bouncing Souls (2012)
The Hives (2012)
The Smashing Pumpkins – Oceania (2012)

Minä jatkan nyt Anti-Flagin Mobilizen parissa
foxi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti